Yleisönosastolle lähetetty

Säilyttäkää Kotka-lisä!

Miten kaupunginjohtaja edes kehtaa esittää Kotka-lisän poistoa? Kuntalaisten hyvinvointia tässä ei ole ajateltu hitustakaan, kun kaikkein pienituloisimmilta yritetään viedä toimeentulo. Kotihoidon tuki on 327 euroa kuussa ja Kotka-lisä 185 euroa. Näistä verot pois ja tilille kolahtaa n. 400 euroa kuukaudessa. Vähemmän kuin työttömälle. Jos Kotka-lisä poistuu, osa vanhemmista palaa pakon edessä töihin, osa jää "työttömäksi" ja varmaa on että toimeentulotuen asiakkaat lisääntyvät.

Kuinka palvelujohtaja voi suoralta kädeltä tyrmätä laskelman perustelematta, jossa 76 uutta lasta päivähoitoon maksaisi kaupungile 760 000 euroa. Näin ollen voin minäkin lonkalta heittää, että yksi työntekijä neljää lasta kohden, keskiansiona 30 0000 euroa vuodessa plus kulut tiloista, tekisi jo tuon summan. Laskelmia voi pyöritellä monella tapaa, mutta tutkittu tosiasia on, että kunnallinen päivähoito maksaa kunnille enemmän kuin kotihoito.

Kun me kaikki ajattelemme tietysti lapsen parasta, kuuntelemme toki, mitä sanottavaa on lapsiasiavaltuutetulla: "Mitä pienempi lapsi on, sitä parempi hänen on olla kotona tai kodinomaisessa hoidossa." Pienen lapsen aivot eivät ole riittävän kehittyneet käsitellääkseen päiväkodin hälyä. Kehityksen tilalle tulee aggressioita ja levottomuutta, kun lapsi laitetaan ylisuureen ryhmään, joka ilmene koulussa keskittymiskyvyttömyytenä. Yli kuuden lapsen ryhmä on liian iso ja yli kuusi tuntia päivässä liikaa. (psykologian professori Liisa Keltinkangas-Järvinen)

Tarkoitukseni ei ole vastakkainasetella päivähoitoa ja kotihoitoa, mutta vanhemmilla on oltava vapaus valita kumpaan lapsensa haluavat. Kotka-lisä on iso tekijä suurelle osalle kotiäitejä -tai isiä.

Kaupunginvaltuutetuilla on nyt tilaisuus näyttää, kuka on sen pienimmän ja puolustuskyvyttömimmän puolella. Joulukuun kokouksessa päätetään, millaista Kotkaa ollaan rakentamassa. Onko Sinulla sydän paikallaan?

Mira Räihä

Suuri seikkailija Kreetalla

Niin kävi, että puoli tuntia ennen kun oli määrä startata auto pihasta, minä aloin yrjöämään rajusti. Mikä lie ruokamyrkytys? Viimiset puhalsin ulos lentokentän vessassa kun Indy matki ääniä vieressä ja nauroi. Reilu kaveri.

Kentällä katseltiin koneita ja muuta liikennettä ja päästiin turvatarkastukseen. Mun lisäkseni pieni terroristin alku sai laitteet piippaamaan ja pääsi kopeloitavaksi. Kiesus. Ei onneksi tarvinnut tarkempia tutkimuksia tehdä. Perille päästiin ja lento meni hyvin, unikin maittoi.

Kreetalla oli ihanaa! Lämpötila ei laskenu alle +25 asteen yölläkään ja päivät sai olla ihan napasillaan, jos ilkesi. Ruoka maistui, merivesi oli lämmintä ja hotellin viisi allasta melkeen yhtä lämpimiä. Kiti-kitejä (kissoja) juoksi pitkin hotellia ja niitä piti ruokkia ja ihmetellä. Yksi pikkuhauva tuli rannalla leikkimään pom-pomin (pallon) ja Indyn kanssa. Ruoka ja maito maistui, poika jaksoi hienosti heilua päivät mukana ja uida yksien päikkärien voimalla. Helppo reissukamu! "Kakka!" ilmoitettiin selvällä äänellä ja vessassa todettiin "oijoi" ja "uhhuh". Toinenkin viikko olisi kelvannut... Pari kertaa poika pökkäsi varpaansa auki kivilaatoilla juostessa, muttei edes huomanut asiaa. Pikku risteilyllä käytiin myös ihmettelemässä mustekalaa ja muita mereneläviä -mentiinpä paatista myös uimaan kirpun kanssa, kun ei poika vettä arastellut. Rannalla melkeen suuttui kun ei äiti päästänyt tyrskyihin, jotka heitti yli pään.

Paluumatka oli äärettömän helppo. Bussi haki meidät hotellilta klo21 ja poika oli unessa 21.15, kantorepussa kulki konesen asti ja heräsi vasta laskeutumista ihmettelemään. Unet jatkuivat kun auto lähti kotia kohti Helsinki-Vantaalta.